John Ruskin (1819–1900) oli englantilainen kirjailija, taidekriitikko, ajattelija ja yhteiskunnallinen uudistaja, jonka elämäntyö ulottui estetiikasta moraalifilosofiaan ja talousajatteluun. Hän kasvoi vauraassa mutta kurinalaisessa perheessä ja sai laajan sivistyksen, joka näkyi hänen poikkeuksellisessa kyvyssään yhdistää luonnon havainnointi, taiteen tulkinta ja yhteiskunnan kriittinen tarkastelu. Ruskin nousi aikansa vaikutusvaltaisimpien esseistien ja kriitikoiden joukkoon kirjoituksillaan, joissa hän puolusti kauneuden, käsityötaidon ja luonnon merkitystä teollistuvan maailman keskellä. Hän tarkasteli taidetta aina laajemmassa eettisessä kehyksessä ja uskoi, että yhteiskunnan arvo mitataan siinä, miten se kohtelee sekä ihmistä että ympäristöä. Hänen ajattelunsa keskeisiä teemoja ovat luonnon kunnioitus, työn arvostus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kauneuden yhteys hyvään elämään, ja juuri siksi hän tuntuu yhä ajankohtaiselta aikana, jolloin keskustelemme kulutuksesta, ympäristökriisistä ja työn merkityksestä. Ruskinin perintö näkyy edelleen taidekritiikissä, arkkitehtuurissa, ympäristöajattelussa ja siinä tavassa, jolla ymmärrämme kulttuurin moraalista vastuuta. Häntä kannattaa lukea erityisesti lukijan, joka on kiinnostunut taiteen, yhteiskunnan ja luonnon välisistä yhteyksistä sekä siitä, miten kirjallisuus voi haastaa meitä elämään tarkemmin, oikeudenmukaisemmin ja inhimillisemmin.