Romain Rolland (1866–1944) oli ranskalainen kirjailija, näytelmäkirjailija, esseisti ja humanisti, jonka elämä kulki Euroopan myllerrysten halki mutta pysyi sitkeästi kiinni rauhan, sivistyksen ja yksilön moraalisen vastuun aatteissa. Hän opiskeli Pariisissa, työskenteli opettajana ja tutkijana sekä nousi laajemman yleisön tietoisuuteen laajoilla romaanisarjoillaan, elämäkerroillaan ja aatteellisilla kirjoituksillaan. Rollandin tuotannon ytimessä on ihmisen henkinen kasvu, taiteen vapauttava voima ja usko siihen, että yksilö voi säilyttää arvokkuutensa historian paineissa. Hän tarkasteli intohimoa, ystävyyttä, yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ja sodan tuhoisuutta tavalla, joka puhuttelee yhä nykyajan lukijoita, sillä hänen teoksissaan kysytään, miten säilyttää omat periaatteet maailmassa, jossa melu, väkivalta ja jakautuminen helposti peittävät alleen inhimillisyyden. Rolland sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1915, ja hänen merkityksensä liittyy paitsi kirjalliseen laajuuteen myös siihen moraaliseen rohkeuteen, jolla hän puolusti pasifismia ja kansojen välistä ymmärrystä. Hänen perintönsä elää lukijoille, jotka etsivät suuria tunteita, aatteellista syvyyttä ja kirjallisuutta, joka uskaltaa kysyä, miten olla hyvä ihminen vaikeina aikoina; erityisesti hän vetoaa niihin, joita kiinnostavat eurooppalainen klassikko, henkinen idealismi ja yhteiskunnallisesti valveutunut proosa.