Matilde Serao (1856–1927) oli yksi Italian kirjallisuuden ja journalismin suurista pioneereista: hän syntyi Patrassa kreikkalais-italialaiseen perheeseen, kasvoi Napolissa ja nousi omalla ajallaan harvinaisen näkyväksi naisääneksi kirjallisuuden, sanomalehtityön ja yhteiskunnallisen keskustelun kentillä. Hän työskenteli toimittajana, perusti lehtiä yhdessä puolisonsa Edoardo Scarfoglion kanssa ja loi uransa aikana laajan tuotannon romaaneja, novelleja ja reportaaseja, joissa hän kuvasi terävästi erityisesti Napolin elämää, köyhyyttä, kunnianhimoa, arkea ja ihmisten sisäistä ristiriitaisuutta. Seraon vahvuus oli tarkassa havainnoinnissa: hän kirjoitti myötätuntoisesti mutta ilman sentimentaalisuutta, ja hänen teoksissaan korostuvat usein naisten asema, luokkaerot, perhe, selviytyminen ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäävien ihmisten hauraus. Nämä aiheet tekevät hänestä yhä ajankohtaisen, sillä hänen tekstinsä muistuttavat siitä, miten eriarvoisuus, sukupuoliroolit ja kaupungin kovuus muovaavat ihmisten kohtaloita myös nykymaailmassa. Seraon merkitys on siinä, että hän yhdisti kirjallisen voiman journalistiseen tarkkuuteen ja avasi tietä myöhemmille naisille, jotka halusivat kirjoittaa yhteiskunnasta omasta näkökulmastaan. Hänen teoksensa puhuttelevat yhä lukijoita, jotka arvostavat psykologista tarkkuutta, elävää kaupunkikuvausta ja inhimillistä, yhteiskunnallisesti valveutunutta kirjallisuutta, erityisesti niitä, joita kiinnostavat vahvat naiskirjailijat ja realistinen eurooppalainen proosa.