Pitkään olemme ajatelleet universumia suurena kokoelmana asioita: hiukkasia, esineitä, kappaleita, yksilöitä. Erillisiä, rajattuja kokonaisuuksia, joista jokaisella on oma vakaa identiteettinsä, upotettuina tilaan, joka sisältää ne mutta ei todellisuudessa yhdistä niitä. Se on voimakas, rauhoittava kuva, joka on mahdollistanut modernin tieteen, teknologian ja itse ajatuksen maailman rationaalisesta hallinnasta.
Silti tänä päivänä tämä kuva osoittaa syviä halkeamia. Viime vuosikymmeninä nykyaikainen fysiikka, erityisesti kvantti-entanglementin löytämisen ja kokeellisen vahvistamisen myötä, on tuonut mukanaan radikaalin käsitteellisen käänteen: perustasolla todellisuus ei koostu erillisistä esineistä, vaan suhteista. Järjestelmien välisiä siteitä, joita ei voida enää kuvata itsenäisinä kokonaisuuksina, kun ne ovat kerran joutuneet kosketuksiin keskenään, edes sillo , kun ne ovat avaruudessa kaukana toisistaan. Niiden ominaisuudet eivät enää kuulu yksittäisille osille, vaan kokonaisuudelle. Tämä ei ole runollinen metafora eikä filosofista spekulaatiota: se on vankka, laboratoriossa todennettu kokeellinen tosiasia.
Tämä kirja syntyi tästä. Havainnosta, että tiede, juuri sen tiukimmassa ytimessä, on alkanut kertoa meille universumista, joka on syvästi erilainen kuin se, jossa luulimme elävämme. Universumista, jossa erillisyys ei ole alkuperäistä, vaan johdettua; jossa suhteet eivät ole sivuseikkoja, vaan perustavia; jossa todellisuuden yhtenäisyys ei ole mystinen hypoteesi, vaan yllättävä seuraus havainnoista.
Seuraamalla helppolukuista mutta käsitteellisesti vaativaa polkua kirja vie lukijan klassisesta näkemyksestä ”esineiden maailmasta” kvanttifysiikan syntyyn ja edelleen suhteellisen todellisuuden ontologisiin, filosofisiin ja kulttuurisiin implikaatioihin. Tällä matkalla käsitellään myös yhtä suurista, yhä avoimista arvoituksista: tietoisuutta. Mikä se on? Onko se vain aivojen paikallinen tuote vai voisiko se olla osa laajempaa todellisuuden rakennetta?
Kirjoittaja tarkastelee kiinnostuneena hypoteesia universaalista tietoisuuden kentästä, johon kaikki elävät olennot olisivat jollain tavalla yhteydessä. Ei paljastettuna totuutena, vaan rationaalisena mahdollisuutena, jota on tutkittava ja verrattava kriittisesti muihin tulkintoihin – materialistisesta reduktionismista emergentismiin, panpsykismistä informaatioteorioihin.
”Kaikki on kietoutunut toisiinsa” ei ole lohduttava iskulause. Se on olemassaolon uusi kielioppi, joka muuttaa tapaa, jolla ajattelemme maailmaa, itseämme ja tulevaisuutta, jota olemme rakentamassa.
Bruno Del Medico, syntynyt vuonna 1946 Sabaudiassa (Italia), on työuransa aikana toiminut tietotekniikan ja ohjelmistokehityksen parissa. Myöhemmin hän on omistautunut uusimpien tieteellisten teorioiden, kuten kvanttiteorian metafyysisessä merkityksessä, tutkimiseen ja levittämiseen. Tällä hetkellä Bruno Del Medico on kirjoittanut lukuisia teoksia, jotka on julkaistu Edizioni PensareDiverso -kustantamossa. Bruno Del Medicon työ erottuu perinteisistä kertomuksista tekniikan alalla kriittisen, itsenäisen ja epäsovinnaisen lähestymistapansa ansiosta. Sen sijaan, että hän tyytyisi vakiintuneisiin tulkintoihin tai yleiseen konsensukseen puhtaasti tieteellisistä aiheista, Bruno Del Medico tutkii vaihtoehtoisia näkökulmia, jotka ovat usein vastavirtaisia ja kyseenalaistavat yleisesti hyväksyttyjä oletuksia.
Hänen teostensa erityispiirre on kyky yhdistää tiede, etiikka ja filosofia avoimeksi vuoropuheluksi, joka rohkaisee lukijaa pohtimaan itsenäisesti ja tarkastelemaan teknologisten ja tieteellisten innovaatioiden syvempiä vaikutuksia.