George Bernard Shaw (1856–1950) oli irlantilaissyntyinen näytelmäkirjailija, esseisti, kriitikko ja yhteiskunnallinen keskustelija, jonka elämä kulki Dublinin vaatimattomista oloista Lontooseen ja sieltä Euroopan tunnetuimpien ajattelijoiden joukkoon. Hän nousi ensin lehtikriitikkona ja poleemikkona, mutta vakiinnutti asemansa ennen kaikkea näytelmillään, joissa terävä dialogi, satiiri ja älykäs provokaatio paljastivat aikansa luokkaerot, tekopyhyyden ja moraalisen itsepetoksen. Shaw'n tuotannon ytimessä ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yksilönvapaus, sodanvastaisuus, sukupuoliroolien kriittinen tarkastelu ja usko siihen, että järjellä voidaan haastaa vakiintuneet valtarakenteet. Hän oli Fabian-seuran kautta mukana muovaamassa reformiajattelua, ja hänen julkinen äänensä oli usein yhtä tärkeä kuin hänen kirjallinen työnsä. Shaw sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon, ja hänen vaikutuksensa näkyy yhä modernissa draamassa, jossa puhe, ajattelu ja yhteiskunnallinen terävyys voivat olla yhtä dramaattisia kuin toiminta. Nykyisin Shaw tuntuu ajankohtaiselta erityisesti siksi, että hän kysyi, miksi sodan, eriarvoisuuden ja ennakkoluulojen annetaan jatkua, vaikka ihmisillä olisi mahdollisuus toimia toisin. Hänen teoksensa puhuttelevat lukijoita, jotka nauttivat nokkelasta keskustelusta, älyllisestä haastamisesta ja kirjallisuudesta, joka ei tyydy viihdyttämään vaan myös ärsyttää, ravistelee ja saa ajattelemaan.